HUOM. Tätä ohjetta ei päivitetä toistaiseksi.

Päivitetty 3.9.2021 (julkaistu 18.3.2021)

Tärkeimmät tartuntojen ehkäisykeinot ovat rokotuksen ottaminen, käsien peseminen, maskien käyttö ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.

Tämän ohjeen sisältö antaa toimintaohjeita työnantajalle riskien arvioinnin tueksi ja keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen mahdollisessa altistumisessa tai tartunnassa sekä epäiltäessä ammattitautia.

Miten koronavirus tarttuu?

Koronavirus tarttuu yleensä pisaroiden välityksellä lähietäisyydellä tartunnan saaneesta. Tartuttamisvaaraa lisää yskiminen, aivastelu ja voimakas äänen käyttö. Ilmavälitteiden tartunta on mahdollinen sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Ilmavälitteisen tartunnan riskiä yli 2 metrin päässä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä.

Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.

ks. Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika (THL verkkosivut)

Riskien arviointi osana riskien hallintaa

  • Työterveyslaitoksen ohje työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi koskee myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työnantajia, mukaan lukien kotihoito.
  • Työnantajan tulee arvioida henkilöstön riski saada koronavirustartunta.
    Työterveyslaitoksen ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen.
  • Riskien arvioinnissa tulee huomioida työn tekemiseen liittyvien riskien lisäksi myös muut tilanteet työpaikalla kuten tauot.
  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimintaohjeita laadittaessa tulee huomioida kaikki tiloissa työskentelevät henkilöt (esim. sijaiset, opiskelijat, siivoustyöntekijät, kiertävä henkilöstö, kiinteistöhuolto) sekä asiakkaat ja vierailijat.
  • Riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden osalta on tärkeä hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta.
  • COVID-19-epidemian pitkittyminen, tautitilanteen vaihtelut ja mahdollinen koronavirustartuntariski lisäävät työntekijöiden ja esimiesten psykososiaalista kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Ks. Työterveyslaitoksen ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi työpaikoille.
  • Työpaikan sisäisen viestinnän toimivuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. On myös hyvä sopia toimintatavoista sekä viestintäkanavasta, jossa jokainen henkilökunnan jäsen voi esittää kysymyksiään tilanteesta tai tehdä ehdotuksia toimintatavoista.
  • Riskien arviointi ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet tulee käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa säännöllisesti sekä tilanteen muuttuessa.
  • Perehdytyksessä tulee huomioida työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät sekä työpaikan toimintaohjeet niiltä suojautumiseen. Hyvä perehdytys mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan työskentelyn sekä edistää työhyvinvointia.
  • Työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön asiantuntemusta on tärkeä hyödyntää riskien hallintatoimenpiteiden suunnittelussa ja viestinnässä.
  • Riskien arviointiin pohjautuvien hallintatoimien toteutuksessa tulee huomioida alueellinen epidemiatilanne. THL Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset

Toiminta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla

Turvavälit ja työjärjestelyt

  • Pitäkää turvaväliä muihin tiloissa oleviin ihmisiin yli 2 m aina, kun se on mahdollista. Kun työskennellään lähikontaktissa (alle 1 m), tilanne pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä.
  • Tervehtiessä ei kätellä.
  • Suosikaa mahdollisuuksien mukaan työtapoja, joissa ei olla pitkiä aikoja toisten lähellä ja joissa voidaan pitää turvaväli.
  • Puhdistakaa yhteiskäytössä olevat laitteet jokaisen käytön jälkeen ja koskekaa vain puhtain käsin.
  • Välttäkää työkiertoja mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstö olisi hyvä jakaa ryhmiin, jos mahdollista. Ryhmien kohtaaminen tulisi olla mahdollisimman vähäistä.
  • Kun noudatetaan hyvää käsihygieniaa, on esineiden, esim. papereiden käsitteleminen turvallista, vaikka joku muu olisi koskenut niihin.
  • Varmistakaa työskentelytilojen ilmanvaihdon toimivuus. ks.THL:n ohje.
  • Huolehtikaa turvavälien ja kasvomaskien tai kirurgisten suu-nenäsuojainten pitämisestä myös taukojen aikana. Jos turvavälien pitäminen ei muuten ole mahdollista, taukojen pitäminen tulisi porrastaa.
  • Toteuttakaa henkilökunnan kokoukset ja koulutukset mahdollisuuksien mukaan verkon välityksellä.

Kotihoitokäynnit

Asiakkaat ja vierailijat

  • Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimipaikkojen tai asiakkaiden tiloissa vierailuajoista ja välttämättömistä turvajärjestelyistä sovitaan ja tiedotetaan erikseen. ks. THL:n ohje Vierailut sairaalassa koronavirusaikana
  • Henkilökunnan on pyrittävä tunnistamaan koronavirustartunnan saaneet asiakkaat sekä asiakkaat, joilla epäillään tartuntaa. Nämä henkilöt voidaan erottaa muista aikatauluttamalla tai tilaratkaisuin.
  • Kalusteiden sijoittelu ja kulkureittien ja -suuntien merkintä ja ohjeistus on toteutettava siten, että turvavälien pitäminen on mahdollista (ml. odotustilat).
  • Pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä vierailuajoista ja välttämättömistä turvajärjestelyistä sovitaan ja tiedotetaan etukäteen. (ks. THL:n ohje Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana)

Hyvä käsihygienia

  • Työnantajan on tarpeen varmistaa käsihuuhteen saatavuus ja asianmukainen sijoittelu.
  • Työntekijöitä ohjataan käyttämään käsihuuhdetta
    • ennen potilaan koskettamista
    • juuri ennen aseptista toimenpidettä.
    • aina eritteiden käsittelyn ja suojakäsineiden riisumisen jälkeen
    • potilaan tai hänen lähiympäristönsä koskettamisen jälkeen
    • sen jälkeen, kun työntekijä on koskenut johonkin potilaan lähiympäristössä olevaan esineeseen tai huonekaluun.
  • Käsihuuhdetta ohjataan käyttämään ottamalla sitä noin ruokalusikallinen kämmeneen, ja hieromalla siihen ensin sormenpäät ja peukalot. Lopuksi hierotaan aine kauttaaltaan käsiin. Käsihuuhteella tulee puhdistaa kädet myös käsineiden riisumisen jälkeen.
    ks. THL:n ohje käsienpesu- ja yskimishygieniaan
    ks. THL:n käsihygieniaohjeet ammattilaisille
    ks. THL:n muistisäännöt hyvään käsihygieniaan palveluasumisessa ja laitoshoidossa
  • Käsienpesun tehostaminen saattaa aiheuttaa iho-oireita kuten ihon kuivumista. Iho-oireiden ehkäisemiseksi suositellaan käyttämään hajusteettomia ja säilöntäaineettomia ihovoiteita. Käsihuuhteen käyttö on käsienpesua ihoystävällisempi keino, jos huuhteessa on mukana glyserolia (glycerin). Se vähentää alkoholin (etanolin tai propanolin) ihoa kuivattavaa vaikutusta.
    ks. Työterveyslaitoksen ohje käsi-ihottuman ehkäisemiseen

Suu-nenäsuojainten, hengityksensuojainten ja henkilönsuojainten käyttö riskien arvioinnin perusteella

  • Työnantajan on määriteltävä työssä tarvittava suojautumisen taso riskien arvioinnin perusteella. Riskien arvioinnissa huomioidaan muun muassa, että tutkitaanko potilaita, joilla epäillään koronavirustartuntaa tai joilla on todettu koronavirustartunta vai tutkitaanko muita potilaita.
  • Mikäli työnantaja riskien arvioinnin perusteella edellyttää, että työssä on käytettävä suu-nenäsuojaimia, hengityksensuojaimia tai muita henkilönsuojaimia ja suojavarusteita, työnantajan on hankittava ne ja hänen tulee velvoittaa työntekijää käyttämään niitä. Tämä velvoite perustuu työturvallisuuslakiin.
  • Suu-nenäsuojaimet eivät ole henkilönsuojainlainsäädännön mukaisia henkilönsuojaimia, mutta tilanteissa, joissa tartuntoja pystytään vähentämään tehokkaasti suu-nenäsuojaimilla, työnantaja voi velvoittaa niitä käyttämään. niiden käytön. Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista
  • Jos työhön kuuluu työskentely julkisissa tiloissa tai liikkuminen liikennevälineillä, joissa tulee käyttää suu-nenäsuojainta, työnantajan on hankittava ne.
  • Aluehallintoviranomaiset saattavat ohjeistaa tarkemmin kasvomaskien tai suojainten käytöstä työssä: www.avi.fi.
  • Kansallisten ja alueellisten suositusten mukaan ja epidemiatilanteesta riippuen kansalaisille suositellaan kasvomaskien käyttöä aina julkisissa tiloissa. Työnantajan tulee arvioida tilanne työntekijöiden kannalta riskinarvion perusteella ja tilanteen muuttuessa tulee suojautumisen tason riittävyys varmistaa.

Potilaan hoito ja THL:n toimintaohje

Suu-nenäsuojainten oikea käyttö

  • Suu-nenäsuojaimen käyttöä on tauotettava, jotta työntekijä jaksaa tehdä työnsä hyvin ja jotta hän pystyy juomaan ja syömään.
  • Suu-nenäsuojaimia on oltava riittävästi, jotta työntekijä voi vaihtaa suojaimen aina, kun se on otettava pois kasvoilta esimerkiksi syömisen ja juomisen vuoksi tai kun suojain kostuu.
  • Kertakäyttöiset kasvomaskit tai suu-nenäsuojaimet suositellaan laittamaan sekajätteisiin aina tauolle lähdettäessä.
  • Kasvojensuojaimet eli suojavisiirit suojaavat kasvot suorilta roiskeilta ja pisaroilta. Niiden käytöllä koronavirustartuntaa vastaan voi olla merkitystä vain lähikontaktissa. Jos suu-nenäsuojainta ei pysty käyttämään, suojavisiirit voidaan ottaa käyttöön työnantajan riskinarvioinnin perusteella. Käyttö saattaa olla tarpeen tilanteissa, joissa on nähtävä käyttäjän kasvot. Jos suojavisiirejä ei käytetä kertakäyttöisinä, niiden ulkopinta ja kosketuskohdat tulee desinfioida joka tauolle mentäessä ja visiiri on pestävä vedellä ja saippualla, huuhdeltava ja kuivatettava vähintään kerran päivässä.
    ks. THL:n ohje Visiirin puhdistaminen ja desinfiointi
  • Suojainten ja suu-nenäsuojainten käyttö on ohjeistettava työntekijöille, myös heille, jotka työtehtävissään liikkuvat tiloissa satunnaisesti (esim. sijaiset ja kiinteistön tai irtaimiston huoltajat).
  • Riskien arvioinnissa tulee huomioida suojautumisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat. Jos työntekijällä esiintyy oireita, joiden vuoksi suojaimia on vaikea käyttää, hänet ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa, oireiden syyt voidaan selvittää, oireita voidaan lievittää tai työnantajaa voidaan suositella ohjaamaan työntekijä toisiin tehtäviin.

Tutustu myös 

Viranomaistietoa suojaimista, koronasta ja työsuojelusta saa työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta.
THL:n ohje Vierailut pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä koronavirusaikana

Siivouksen tehostaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla 

  • Työnantajan tekemän riskien arvioinnin perusteella määritetään mahdollinen tarve tehostetulle siivoukselle.
  • Tilojen ja pintojen siivouksessa huomioidaan myös se, mitä muualla esimerkiksi laitteen valmistajan ohjeissa kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta on sanottu.
  • Kosketuspinnat (esim. pöytäpinnat, ovenkahvat, kaiteet, huonekalut, kosketusnäytöt ja muut näppäimistöt sekä WC- ja pesutilat) tulisi puhdistaa huolellisesti ja mahdollisimman usein.  
  • Ylläpitosiivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa ja tarvittaessa muissakin tiloissa siivousta (esim. oksennusten tai muiden eritteiden poistamisessa) voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta.
    ks. Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen
    ks. THL:n ohje Varotoimet ja varotoimiluokat, jossa yleisohje eritetahradesinfektiosta
  • Suositeltavinta on käyttää pintojen pyyhintään kertakäyttöisiä siivousliinoja. Jos käytetään pestäviä pyyhintäliinoja, käytetyt liinat kerätään omaan astiaan. Siivousliinat ja muut siivousvälineet puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti päivittäin. Pyykinpesussa on käytettävä vähintään +60 celsiusasteen lämpötilaa tai desinfioivaa pesuainetta. 
  • Roskakorit on suositeltavaa päällystää helposti irrotettavilla, vuotamattomilla pusseilla. Roskakorien täyttymistä tulisi tarkkailla ja ne saavat täyttyä enintään kolme neljäsosaan tilavuudestaan. Roskakorit tyhjennetään päivittäin ja niitä varataan riittävästi. 

Ruokailu

  • Ruokailua koskevat periaatteet koskevat työntekijöiden ruokailutilanteiden lisäksi myös asiakas- ja potilasruokailua.
  • Ruokailijoille tulisi varata mahdollisuus käsien pesuun tai alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttöön ruokalaan saavuttaessa.
  • Ruokalassa on suositeltavaa olla näkyvillä toimintaohjeet käsi- ja yskimishygieniasta ja turvaväleistä.
  • Istuinpaikkojen suunnittelussa ja henkilömäärissä on huomioitava viranomaisten ohjeet turvaväleistä.
  • Henkilöstöä ja asiakkaita tulee tarvittaessa muistuttaa hygieniaohjeista.
  • Kädet pestään usein vedellä ja saippualla. Jatkuvan vesipesun aiheuttamien iho-ongelmien ehkäisemiseksi voidaan käyttää myös alkoholipitoista käsihuuhdetta, kun käsissä ei ole tahroja.
  • Tiiviitä kertakäyttökäsineitä on suositeltavaa olla riittävästi tarjolla niihin toimiin, joissa niiden käyttö on määritelty. Käsienpesu ja alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö suojaavat käsineitä tehokkaammin koronavirukselta.
    Kertakäyttökäsineet laitetaan vain puhtaisiin käsiin.
    Ks. Työterveyslaitoksen malliratkaisu Kertakäyttökäsineiden riisuminen. Käsihuuhteen käyttö ohjataan käsineiden käytön lisäksi.
  • Jos ruokalassa on tarjolla elintarvikkeita, joita ruokailija ottaa itse, niillä tulisi olla ottimet.
  • Noutopöydän ruoanottimia on suositeltavaa vaihtaa usein päivän aikana. Painikkeita ja kahvoja, joista ruokailijat ottavat kiinni annostellessaan itselleen ruokia ja juomia, tulisi pestä usein.
  • Yhteisessä ruokailutilassa on tärkeää porrastaa ruokailua.

Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikalla todetaan altistuminen koronavirukselle tai koronavirustartunta

Altistuminen koronavirukselle työssä voi olla seurausta lähikontaktista koronaviruspositiiviseen henkilön kanssa (potilas/asiakas/työntekijä) tai virusta sisältävän lähteen käsittelystä (virusnäytteet, jätteet, pyykki) ilman asianmukaisia suojaimia. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri vastaa tartuntaketjujen selvitystyöstä yhdessä tartunnanjäljittäjien kanssa ja asettaa koronavirukselle altistuneet tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Ks. THL:n ohje Kontaktit ja karanteeni sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Työpaikalla on hyvä olla ohjeet altistuneiden jäljittämisen käynnistämiseksi työpaikalla. Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikalla herää epäily altistumisesta tätä koskevat kysymykset osoitetaan paikallisille tai alueellisille tartuntatautiviranomaisille.

Työnantajan tulee merkitä työssään vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttavalle biologiselle tekijälle (mm. SARS-koronavirus) altistuneet työntekijät biologisten tekijöiden luetteloon. Työsuojeluviranomaiset ovat koonneet Tyosuojelu.fi-verkkopalveluun kysymyksiä ja vastauksia koskien altistuneiden luettelointia.

Tutustukaa myös Tietosuojavaltuutetun ohjeisiin, joissa kerrotaan mm. työntekijän terveystietojen käsittelystä sairastumistilanteissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijän työ hänelle määrätyn karanteenin aikana

Virallisessa tartuntatautiviranomaisen määräämässä karanteenissa ollessaan työntekijä on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijää ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Tartuntatautiviranomaisen päättämä karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksenantajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa.

Määrätyissä tilanteissa, esim. koronavirustestin tulosta odotettaessa, viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia (Ks. THL:n ohje Karanteeni ja eristys) tartuntojen ehkäisemiseksi. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa omaehtoisessa karanteenissa olevalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja harkitsee, maksaako se työntekijälle palkkaa omaehtoisen karanteenin ajalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee omaehtoisen karanteenin aikana.

Covid-19 -taudin jo sairastaneiden ja uudelleen altistuneiden sekä rokotettujen työntekijöiden osalta noudatetaan viranomaisten ohjeistusta.
Kela Tartuntatautipäiväraha työntekijälle tai työnantajalle

Covid-19 ammattitautina

Mikäli työntekijä on altistunut koronavirukselle työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella, voidaan koronaviruksen aiheuttama sairaus korvata ammattitautina. Korvauksen edellytyksenä on, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Mikäli työntekijä sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen, tulee hänen olla yhteydessä lääkäriin. Jos lääkäri toteaa, että työntekijä on saanut koronavirustartunnan, työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen ja työterveyshuolto osallistuu ammattitautiasian selvittelyyn. Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työnantaja tekee asiasta vahinkotapahtumailmoituksen vakuutusyhtiölle.

Ks. lisätietoa Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta

Ohje laadittu yhdessä sote-alan järjestöjen kanssa


Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat laatineet tämän ohjeen yhdessä sote-alan järjestöjen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin, Tehyn, Hyvinvointiala Halin, Lääkäriliiton, Kuntatyönantajan ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ollut mukana ohjetta kommentoimassa. THL:n sivuilta löytyvät edelleen potilaiden hoitoon ja sote-henkilöstön suojautumiseen liittyvät ohjeet.

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut
↑   takaisin ylös