Tehokkain tapa vähentää hirvieläinonnettomuuksia on kannan pienentäminen ja maltti liikenteessä
Pirkanmaan ELY-keskus on osana liikenneturvallisuustyötä julkaissut Destian laatiman alueellisen hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman. Suunnitelman päätavoite oli koota Pirkanmaan alueelle toimenpideohjelma, jonka toimilla voidaan vähentää hirvieläinonnettomuuksien määrää maantieliikenteessä. Tehokkain tapa vähentää hirvieläinonnettomuuksia on kannan pienentäminen.
Sekä hirvien että valkohäntäpeurojen kanta on Pirkanmaalla vahva. Eniten hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu syksyllä pimeän aikaan. Suurin riski on aamu- ja iltahämärässä. Peurakolareita sattuu paljon myös keväällä touko-kesäkuussa sekä alkusyksyllä.
– Riski törmätä hirvieläimeen on erityisen suuri riista-aitojen aukko- ja päättymiskohdissa sekä riista-aitajakson liittymäalueella, josta eläin saattaa päätyä tiealueelle aidassa olevan aukon tai rikkoutuneen aidan kohdalta. Hirvieläimen käyttäytyminen on aina arvaamatonta ja erityisesti hämärässä ja vesakoituneilla tienvarsilla ajonopeuden pudottaminen antaa kuljettajalle lisäaikaa reagointiin, kertoo ELY-keskuksen tilaaman selvityksen laatineen Destian konsultti Taina Mattila.
Pääosa eläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman yhteensä 187 toimenpiteestä koskee hirvivaroitusalueiden uudelleen kohdentamista, varoitusmerkkien asettamista sekä peuravaara-alueiden merkitsemistä. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan riista-aitojen korjaamista, jatkamista ja uusien rakentamista. Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksen laskemista syksyllä valkohäntäpeuran vahvoilla esiintymisalueilla ehdotetaan siirrettäväksi nykyistä aiemmaksi.
– Juuri nyt tarvitaan liikenteessä malttia, kun hirvieläimet ovat liikkeellä metsästyskauden vuoksi ja syksyinen sää heikentää ajo-olosuhteita. Alhaisempi nopeus myös vähentää hirvieläinonnettomuuden seurausten vakavuutta, muistuttaa Mattila.
Pirkanmaalla vahva hirvieläinkanta
Hirviä esiintyy runsaimmin Pirkanmaan pohjoisosan suotuisilla ja laajoilla Virtain, Parkanon, Längelmäveden ja Mäntän ympäristön laidunalueilla. Lukumäärän arvellaan olevan keskimäärin noin 3–4 yksilöä tuhatta hehtaaria kohden. Valkohäntäpeurojen kanta on selvästi muuta Pirkanmaata vahvempi Lempäälässä, Urjalassa, Punkalaitumella ja Sastamalassa, missä peurakannaksi arvioidaan keskimäärin noin 10–20 yksilöä tuhannella hehtaarilla.
Pirkanmaan maanteillä tapahtui poliisin tietoon tulleita hirvieläinonnettomuuksia vuonna 2015 yhteensä 117 ja peuraonnettomuuksia 535.
– Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä on todennäköisesti paljon suurempi kuin tilastotieto osoittaa, sillä syksystä 2015 lähtien poliisi ei ole käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla, jos liikenneonnettomuudessa ei ole sattunut henkilövahinkoja, toteaa Taina Mattila Destiasta.
Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamassa hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelmassa ehdotetaan lähes 200 toimenpidettä, joilla Pirkanmaan tieliikenteen hirvieläinonnettomuusmäärää voidaan vähentää.
– Yhteistyö riistahallinnon kanssa on erittäin tärkeässä roolissa. Suomen riistakeskuksen koordinoimalla ja paikallisten riistanhoitoyhdistysten toteuttamalla suunnitelmallisella eläinkantojen säätelyllä on merkittävä vaikutus hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä. Maanteiden hirvieläinonnettomuudet vähenevät lähes samassa suhteessa kantojen pienentymisen kanssa sanoo Pirkanmaan ELY-keskuksen liiketurvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä.
Tienvarsien raivauksella lisää reagointiaikaa autoilijalle
Hirvieläinonnettomuuksien riskiä voidaan vähentää myös tienvarsien raivauksella.
– Raivauskierto määräytyy tien hoitoluokan mukaan siten, että vilkasliikenteiset päätiet, riistavaroitusalueet ja riista-aitaosuudet raivataan vähintään 2–3 vuoden välein. Pirkanmaan ELY-keskus on lisäksi vuodesta 2009 lähtien teettänyt ns. linjaraivauksia yhteensä yli 660 tiekilometrillä, toteaa Leena-Maria Mäntylä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Linjaraivauksessa poistetaan pienpuusto ja nostetaan oksakorkeutta. Raivaus ulotetaan tie- ja suoja-alueelle, jotta näkemäalue on riittävän leveä kuljettajan havaita tietä ylittävä hirvieläin tarpeeksi ajoissa. Linjaraivauksista saadaan paras hyöty silloin, kun samoja tiejaksoja pystytään ylläpitämään säännöllisesti.
– Tienvarsien raivaamisen lisäksi tienpitäjän keinoja vähentää hirvieläinonnettomuuksia ovat tiedottaminen, varoitusmerkkien asettaminen, riista-aitojen ylläpito ja rakentaminen sekä nopeusrajoitusten alentaminen vaarallisimmiksi tunnistetuilla tieosuuksilla, luettelee Taina Mattila Destiasta.
Lisäksi eläimille tarkoitettujen ali- ja ylikulkusiltojen rakentaminen on mahdollista erillisten tienrakennushankkeiden yhteydessä.
Suunnitelma löytyy ELY-keskusten Doria-julkaisuarkistosta osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-589-4
Lisätietoja:
Destia Oy, konsultti Taina Mattila, taina.mattila@destia.fi, p. 0400 497 586 ja
Pirkanmaan ELY-keskus, liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä, leena-maria.mantyla@ely-keskus.fi, p. 0295 036 317
